Ryhmä C: Organisaatioviestintä ja kulttuuri

Referaatti Eric M. Eisenbergin ja H.L. Goodall Jr:n kirjasta Organizational Communication (s. 130–139). Referoinut Lauri Vaisto

Organisaatiokulttuurin tutkimus on keskittynyt viiteen pääalueeseen. Ne ovat vertaileva johtaminen, yrityskulttuuri, organisaatiokognitio, organisaatiosymbolismi sekä kriittiset ja postmodernit näkökulmat.

Vertaileva johtaminen (Comparative Management)

Tutkimussuunta olettaa, että kulttuurin alkuperä on organisaation ulkopuolella, ja että se voidaan ”tuoda” organisaatioon. Kulttuurin lähteitä ovat työntekijöiden kansallisuus ja etninen tausta. Tutkimussuunta on kiinnostunut monikansallisista yrityksistä ja siitä, miten yrityksen yhteistä viitekehystä tulkitaan ja sovelletaan eri paikallisissa kulttuureissa.


Globaalin kapitalismin tutkija Hedrick Smith on vertaillut kulttuurieroja eri kansojen suhtautumisessa työskentelyyn. Smithin mukaan esimerkiksi USA:ssa painotetaan yksilöiden saavutuksia, kun taas Japanissa korostuvat yhteisöllisyys ja tiimityö. Saksalaiset työntekijät ovat jotain edellä mainittujen väliltä, mutta edellyttävät lisäksi vahvan valtion läsnäoloa työmarkkinoilla. Kulttuurierot eivät näy pelkästään eri maiden, vaan myös maan sisäisten alueiden välillä.


Vertailevan johtamistutkimuksen tarkoituksenmukaisuus saattaa kadota sitä mukaa, kun yritysmaailma globalisoituu ja työntekijät eivät ole enää sidottuja yhteen maahan työpaikkanaan. Samoin kuin monet maailman suurista kaupungeista muistuttavat nykyään toisiaan, globaalisti toimivat yritykset uhkaavat syrjäyttää paikallisia ominaispiirteitä sekä työelämässä että kulutustottumuksissa.

Yrityskulttuuri (Corporate Culture)

Vastoin vertailevan johtajuuden näkemystä, yrityskulttuuri tutkimussuuntana pitää kulttuuria jonain sellaisena, minkä organisaatio omistaa ja jota se hyödyntää parantaakseen tuottavuuttaan. Kulttuuri nähdään ”rationaalisena välineenä, jolla (yrityksen) johto muokkaa tarkoitushakuisesti työntekijöidensä käyttäytymistä”. Esimerkkejä ovat mm. PepsiCo ja Disney, jotka panostavat satoja miljoonia dollareita vuosittain saadakseen työntekijänsä sisäistämään yrityksen toimintafilosofian. Näissä yrityksissä työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja uhraavat jopa vapaa-aikaansa ja henkilökohtaista vapauttaan vastineeksi ”jäsenyydestä%u20